Tulostettava versio
Avioliittolaki 2017
Jul 

Julkaistu uutiskirje Hiipassa 15.2.2017

 

Uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3.2017. Lakimuutoksen seuraamuksista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on keskusteltu vilkkaasti. Tiivistetysti on syytä ottaa esille keskeiset näkökohdat, jotka luovat pohjan nykyiselle käytännölle ja sen mahdolliseen muuttamiseen tähtäävälle keskustelulle. 

OIKEUDELLINEN PERUSTA

Kirkkohallituksen kirkolliskokoukselle tekemä oikeudellisen selvityksen mukaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitto solmitaan siviilivihkimisenä. Selvityksessä todetaan myös mm. seuraavaa:

- Pappi voi toimittaa vain kirkollisen vihkimisen. Sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantulo ei luo papille velvollisuutta vihkiä samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon.

- Papin vihkiessä kirkolliseen avioliittoon hänen velvollisuutenaan on noudattaa avioliittolain lisäksi kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädettyjä kirkollisen vihkimisen ehtoja ja muotoja. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen tulee toimittaa kirkkokäsikirjassa määrätyllä tavalla.

- Avioliittolain mukaan vihkiminen on pätevä, mikäli vihittäessä on noudatettu avioliittolaissa säädettyjä vihkimisen ehtoja ja muotoa. Puutteet kirkollisen vihkimisen edellytyksissä tai kirkon itsensä asettamien muotomääräysten noudattamattomuus ei aiheuta seuraamuksia vihittäville.

- Vastoin pappisvirkansa velvollisuuksia vihkimisen toimittaneen papin menettelyä voidaan tarkastella kirkkolain virkamiesoikeudellisten säännösten näkökulmasta. Papin virkavelvollisuuksien vastaisen teon moitittavuuden ja siitä seuraavan seuraamuksen arviointi kuuluu tuomiokapitulille.

KÄYTÄNNÖN KYSYMYKSIÄ

Avioliittolain muutos näkyy kirkossa monin tavoin. Piispainkokous on selonteossaan tarkastellut joitakin käytännön kysymyksiä, joita seurakunnissa kohdataan.

Rukous
Vaikka samaa sukupuolta olevien pariskuntien kirkollinen vihkiminen ei olekaan avioliittolain muuttumisen jälkeen mahdollista, on tärkeää, että kirkko on mukana jäsentensä ilossa. Vapaamuotoinen rukous antaa tähän mahdollisuuden. Hyvin suunniteltuna ja lämpimällä otteella toteutettuna siinä voidaan kokea Jumalan kosketus ja rukoilevan seurakunnan läsnäolo.

Seurakunnan tilat ja perhejuhlat
Siviiliviranomaisen edessä toimitetun, samaa sukupuolta olevien puolisoiden vihkimisen jälkeinen hääjuhla voidaan järjestää seurakunnan tiloissa sen mukaan, mitä seurakunnan tilojen käytöstä on kirkkojärjestyksessä säädetty ja mikä on paikallinen käytäntö. Papin tai muun seurakunnan työntekijän osallistuminen juhlaan pyydettäessä on erittäin toivottavaa.

Avioliiton esteiden tutkinta
Siviiliavioliiton esteiden tutkinta on mahdollista tehdä kirkkoherranvirastossa. Se kuuluu kirkon viranomaistehtäviin julkisoikeudellisena yhteisönä.

Esirukous jumalanpalveluksessa
Piispainkokouksen selonteossa todetaan, että ”pyydettäessä voidaan seurakunnan jäsenen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta rukoilla päiväjumalanpalveluksessa sen mukaan, mikä on paikallinen tapa.” Paikallisesti on harkittava, miten nämä esirukouspyynnöt otetaan jumalanpalveluselämässä huomioon.

Oleellista on kaikissa tapauksissa muistaa, että kyse on ihmisen tarpeesta saada yhteisön rukoustuki hänelle tavalla tai toisella merkittävässä elämäntilanteessa. Rukous on kristityn suurimpia lahjoja ja mahdollisuuksia, hänen elämänsä ja Jumala-suhteensa edellytys. Seurakunnalle esitettyihin rukouspyyntöihin tulee siksi suhtautua vakavasti, koskivat ne millaista asiaa tahansa. Samaa sukupuolta olevien pariskuntien siviiliviranomaisen edessä solmitun avioliiton huomioon ottaminen seurakunnan esirukouksessa ei ole ristiriidassa kirkon voimassa olevan avioliittokäsityksen kanssa.

ASKELLUSTA YHTEISELLÄ TIELLÄ

Kysymys avioliitosta ja uuden avioliittolain vaikutuksista kirkossamme on vaikea. Se koskettaa monia meistä myös henkilökohtaisesti eri tavoin. Yksi haaste on siinä, miten puhumme rakentavasti asiasta, joka on yhtä aikaa sekä periaatteellinen että yksittäisen ihmisen olemusta ja elämää syvästi koskettava. 

Odotettavissa on vilkasta keskustelua, jossa kiusauksena on ajautua ylilyönteihin ja loukkaamiseen. Tätä kiusausta pitää vastustaa. Meidän tehtävämme kirkon työntekijöinä ja vastuunkantajina on olla mukana keskustelussa ja riippumatta siitä, mitä itse ajattelemme asiasta, pyrkiä vahvistamaan keskinäistä kunnioitusta eri tavalla ajattelevien välillä. Kysymys avioliitosta ja avioliittokäsityksestä ei ole vähäpätöinen. Juuri siksi sitäkin on tarkasteltava suhteessa kirkon Herraan, Kristukseen, joka viime kädessä on yhteytemme perusta.

Tilanteen vaikeudesta huolimatta kirkkomme ei ole toivottomassa umpikujassa tai halvaantuneessa pattitilanteessa. Tie eteenpäin löytyy, vaikka seuraavan askelen paikka ei olisikaan heti nähtävissä.

Piispa Tapio Luoma

 


Piispainkokouksen selonteko
Kirkkohallituksen oikeudellinen selvitys
Piispainkokouksen ohje vapaamuotoisesta rukouksesta vuonna 2011