Espoon hiippakunta tarvitsee monenlaisia pappeja. Erityisesti sijaisten tarve virkavapauksien aikana on suuri. Hiippakunta toivoo papeiltaan vahvaa kutsumusta kirkon työhön sekä sitoutumista kirkon perustehtävään.

Pappisvihkimyksen edellytykset
 

Espoon hiippakunnassa on vuosittain yleensä kaksi pappisvihkimystä. Pappisvihkimys sekä sitä edeltävään ordinaatiokoulutukseen osallistuminen edellyttävät teologian maisterin tutkintoa, johon sisältyy kelpoisuus kirkon virkaan, kirkkojärjestyksen 5:5 mukaista kutsua eli vokaatiota papin virkaan sekä piispalle osoitettua kirjallista anomusta pappisvihkimyksestä.

Kirkkojärjestyksen 5:2 mukaan papiksi vihittävän tulee olla

• jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen
• suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi
• terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä
• muutoinkin pappisvirkaan soveltuva

Piispainkokous on määritellyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävän teologisen tutkinnon (kirkon säädöskokoelma nro 105, Piispainkokouksen päätös). Pappien vihkimistä eriteitse koskeva kirkkojärjestyksen 5:3 on kumottu. Bologna-prosessin periaatteiden mukaan aikaisemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö suorittaa toisessa tutkinnossa siirtymäopinnot ja maisteriopinnot. Henkilöön, joka on saanut tutkinnonsuorittamisoikeutensa ennen 1.11.2006, voidaan soveltaa aikaisempia piispainkokouksen päätöksiä.

Suomessa suoritettavien teologisten tutkintojen pätevöittämisestä pappisvirkaan voi lukea lisää kirkon teologikoulutustoimikunnan julkaisusta Kohti pappisvirkaa.

Kutsun papin virkaan voi antaa seurakunta, seurakuntayhtymä, tuomiokapituli, kirkkohallitus, lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Kristillisen järjestön palvelukseen vihittäessä tehtävien tulee olla riittävässä määrin papillisia. Henkilö voidaan vihkiä papiksi myös, mikäli hän toimii kirkkojärjestyksessä edellytetyllä tavalla teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai muussa korkeakoulussa tai uskonnonopettajana. Kutsun tulee olla virkaan tai toimeen, jossa on vähintään 6 kk päätoimista työtä tai 12 kk osa-aikaista työtä vihkimyspäivämäärästä lukien. Uskonnonopettajan tehtävään vihittävällä tulee olla riittävästi uskonnonopetusta.
 

Hakeutuminen pappisvirkaan

Espoon hiippakunnasta vokaatiota etsivän tulee ilmoittautua notaarille täyttämällä esittäytymislomake. Notaari pitää luetteloa ilmoittautuneista. Hiippakuntaan ilmoittautuneen tulee päivittää tietojaan ja ilmoittaa myöhemmin asiaan vaikuttavista muutoksista. Lomake on voimassa vuoden ajan sen täyttämisestä lukien.

Notaari toimittaa pappisvihkimysten lähestyessä esittäytymiskirjeet hiippakunnan kirkkoherroille. Kirkkoherrat saavat lisäksi työntekijöitä etsiessään pyynnöstä notaarilta luettelon tuomiokapituliin ilmoittautuneista työnhakijoista. Vapaista työpaikoista ilmoitetaan yleensä myös tuomiokapitulin kotisivuilla. Pappisvihkimystä etsivän kannattaakin tarkkailla tuomiokapitulin kotisivuilla ilmoitettuja avoimia seurakuntapastorinpaikkoja, joihin ilmoittaudutaan vapaamuotoisella kirjeellä. Kysymyksessä ei ole virallinen työnhaku, sillä tuomiokapituli antaa virkamääräyksen seurakuntapastorin virkaan pyydettyään ensin seurakunnalta lausunnon. Kirkon työpaikkailmoitukset löytyvät keskitetysti verkosta osoitteesta: www.evl.fi/rekrytointi.

Kun pappisvihkimystä etsivä on saanut kutsun kirkkojärjestyksen edellyttämään papinvirkaan, tulee hänen kirjoittaa piispalle vapaamuotoinen pappisvihkimysanomus (1-2 sivua) sekä täyttää pappisvihkimyskaavake. Anomuksesta tulee käydä ilmi, millaiseen papinvirkaan pappisvihkimystä anova on saanut kutsun ja miksi ajaksi. Anomuksessa tulee kertoa lyhyesti itsestään ja opinnoistaan sekä siitä, miksi haluaa tulla vihityksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon papiksi. Anomus toimii tuomiokapitulissa käytävien haastattelujen pohjana, joten siinä tulee myös käsitellä aihetta "Millainen pappi haluaisin olla?". Anomukseen tulee liittää seuraavat asiakirjat:

• virkatodistus, jossa tulee olla tieto kasteesta ja konfirmaatiosta. Maistraatin antamassa virkatodistuksessa tulee olla myös tieto seurakunnan jäsenyydestä.
• todistus teologian kandidaatin ja maisterin tutkinnosta (mikäli tutkintotodistusta ei vielä ole tähän mennessä, se tulee toimittaa notaarille viimeistään ordinaatiopubliikkiin mennessä)
• todistus teologiharjoittelun soveltuvuustutkimuksesta (mikäli tutkintoon ei ole sisältynyt soveltuvuustutkintaa, ota pikaisesti yhteyttä hiippakuntadekaaniin)
• opintosuoritusote, josta ilmenevät suoritetut opintojaksot
• todistus kielitaidosta. Kirkollishallinnon henkilöstöltä, jolta edellytetään määrättynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa edellytetään suomenkielisessä seurakunnassa kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kielitaito tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla. Korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kielikoe vastaa vaadittua todistusta.
• lääkärintodistus
• kirkkolain 6:4a §:n mukainen rikostaustaote, mikäli papin virassa on pysyväisluontoisesti ja olennaisesti työtä lasten ja nuorten parissa. Maksuttoman otteen voi tilata oikeusrekisterikeskuksesta. Rikostaustaote annetaan vain henkilölle itselleen ja se on tarkoitettu ainoastaan esitettäväksi työnantajan nähtäväksi. Henkilö ei voi valtuuttaa työnantajaa tilaamaan otetta.

Virkatodistuksen, lääkärintodistuksen ja rikostaustaotteen katsotaan olevan voimassa kuusi kuukautta. Virkatodistus tulee lähettää alkuperäisenä ja rikostaustaote esitetään alkuperäisenä. Sen sijaan muista todistuksista voi lähettää kahden henkilön oikeaksi todistaman jäljennöksen.

Kaikkia asiakirjoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti salassapitomääräysten mukaisesti. Notaarilta voi tarvitessa kysyä lisätietoja asiakirjoista.

Espoon ja Helsingin hiippakunnilla on yhteisesti sovittu ohjeistus siitä, kummasta hiippakunnasta pappisvihkimystä anotaan silloin, kun vokaatio ei ole seurakunnan tai seurakuntayhtymän palvelukseen. Pääsääntö on, että anomus osoitetaan sen hiippakunnan tuomiokapitulille, jossa tehtävän virka- tai pääasiallinen toimipaikka tulisi olemaan. Virkapaikkaperiaatteesta voidaan joskus poiketa kotiseurakuntaperiaatteen hyväksi, esim. kirkkohallituksen ja Helsingin yliopiston palvelukseen pappisvihkimystä anova hakee sitä kotiseurakuntansa perusteella. Yksittäistapauksista hiippakunnat neuvottelevat keskenään. Lisätietoja antavat notaarit.

Papiksi vihittävä antaa ordinaatiovalmennuksen aikana saarnanäytteen oman rovastikuntansa lääninrovastille ja työskentelee perehdyttäjän kanssa keskeisten papin virkaan kuuluvien tehtävien äärellä. Ohjeet työskentelyyn annetaan ordinaatiovalmennuksen alkaessa. Lehtorin oikeudet saaneen henkilön ei tarvitse antaa saarnanäytettä.