Tulostettava versio

Pappisvihkimyksen edellytykset

Espoon hiippakunnassa on vuosittain kaksi pappisvihkimystä. Pappisvihkimys sekä sitä edeltävään ordinaatiovalmennukseen osallistuminen edellyttävät teologian maisterin tutkintoa, johon sisältyy kelpoisuus kirkon virkaan, kirkkojärjestyksen 5:5 §:n mukaista kutsua eli vokaatiota papin virkaan sekä piispalle ja tuomiokapitulille osoitettua kirjallista anomusta pappisvihkimyksestä.

Kirkkojärjestyksen 5:2 §:n mukaisesti papiksi vihittävän tulee olla:

  • jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen
  • suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi
  • muutoinkin pappisvirkaan soveltuva

Piispainkokous on määritellyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävän teologisen tutkinnon (piispainkokouksen päätös nro 114 pappisvirkaan vaadittavasta teologisesta tutkinnosta 11.9.2013).

Piispainkokous on lisäksi päättänyt papiksi vihkimistä tai lehtorin oikeuksia hakevalta vaadittavista todistuksista (piispainkokouksen päätös nro 113 11.9.2013).

Kutsun papin virkaan voi antaa seurakunta, tuomiokapituli, kirkkohallitus, kirkon lähetysjärjestö tai muu kristillinen järjestö. Kristillisen järjestön palvelukseen vihittäessä tehtävien tulee olla riittävässä määrin papillisia. Henkilö voidaan vihkiä papiksi myös, mikäli hän toimii kirkkojärjestyksessä edellytetyllä tavalla teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai muussa korkeakoulussa tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa. Kutsun tulee olla virkaan tai toimeen, jossa on vähintään 6 kk päätoimista työtä tai 12 kk osa-aikaista työtä vihkimyspäivämäärästä lukien. Uskonnonopettajan tehtävään vihittävällä tulee olla riittävästi uskonnonopetusta.
 

Hakeutuminen pappisvirkaan

Espoon hiippakunnasta vokaatiota etsivän tulee ilmoittautua hiippakuntaan täyttämällä avoin hakemus KirkkoHR:ssä. Hakemuspohja on Espoon, Helsingin ja Tampereen hiippakuntien sekä Turun arkkihiippakunnan yhteinen. Tiedot välittyvät niihin edellä mainituista hiippakunnista, joihin hakemuksessa ilmaisee kiinnostuksensa.

Avoin hakemus kannattaa täyttää noin puoli vuotta ennen arvioitua valmistumisajankohtaa. Hakemus on voimassa vuoden ajan sen täyttämisestä lukien. Hiippakuntaan ilmoittautuneen tulee itse pitää tietonsa ajantasalla täydentämällä hakemustaan. Hakemusta täydennetään siirtymällä hakemuksen jättöön uudelleen. Hakemuksen voi poistaa olemalla yhteydessä notaariin.  

Notaari toimittaa pappisvihkimysten lähestyessä avoimet hakemukset hiippakunnan kaikille kirkkoherroille. Kirkkoherrat saavat lisäksi työntekijöitä etsiessään pyynnöstä notaarilta luettelon tuomiokapituliin ilmoittautuneista työnhakijoista. Vokaatiota antaessaan kirkkoherrat valitsevat haastateltavat avoimen hakemuksen täyttäneiden joukosta.

Vapaista työpaikoista ilmoitetaan yleensä myös tuomiokapitulin kotisivuilla. Pappisvihkimystä etsivän kannattaakin tarkkailla tuomiokapitulin kotisivuilla ilmoitettuja avoimia seurakuntapastorinpaikkoja, joihin ilmoittaudutaan vapaamuotoisella kirjeellä. Kysymyksessä ei ole virallinen työnhaku, sillä tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen seurakuntapastorin virkaan pyydettyään ensin seurakunnalta lausunnon. Kirkon työpaikkailmoitukset löytyvät keskitetysti verkosta osoitteesta: www.evl.fi/rekrytointi.

Kun pappisvihkimystä etsivä on saanut kutsun kirkkojärjestyksen edellyttämään papin virkaan, tulee hänen kirjoittaa piispalle ja tuomiokapitulille osoitettu vapaamuotoinen pappisvihkimysanomus (ohjeet löytyvät sivun oikeanpuoleiselta palstalta).

Espoon ja Helsingin hiippakunnilla on yhteisesti sovittu ohjeistus siitä, kummasta hiippakunnasta pappisvihkimystä anotaan silloin, kun vokaatio ei ole seurakunnan palvelukseen. Pääsääntö on, että anomus osoitetaan sen hiippakunnan tuomiokapitulille, jossa tehtävän virka- tai pääasiallinen toimipaikka tulisi olemaan. Virkapaikkaperiaatteesta voidaan joskus poiketa kotiseurakuntaperiaatteen hyväksi, esim. kirkkohallituksen ja Helsingin yliopiston palvelukseen pappisvihkimystä anova hakee sitä kotiseurakuntansa perusteella. Yksittäistapauksista hiippakunnat neuvottelevat keskenään. Lisätietoja antavat notaarit.

Papiksi vihittävältä edellytetään tuomiokapitulin määrääminä näytteinä osallistuminen Kitos-seminaariin ja portfolion toimittaminen tuomiokapitulille (ohjeet portfolion laatimiseen löytyvät sivun oikeanpuoleiselta palstalta). Lehtorin oikeuksia anova antaa tuomiokapitulille vastaavat näytteet (Kitos-seminaari ja portfolio).

Vokaation antava seurakunta ilmoittaa vokaation antamisen yhteydessä papiksi vihittävän perehdyttäjän. Mikäli vokaatio ei ole seurakunnan papinvirkaan, tulee pappisvihkimystä anovan sopia perehdyttäjästä notaarin kanssa. Papiksi vihittävä työskentelee ordinaatiovalmennuksessa perehdyttäjän kanssa keskeisten papin virkaan kuuluvien tehtävien äärellä. Ohjeet työskentelyyn annetaan ordinaatiovalmennuksen alkaessa.

Ordinaatiovalmennuksen aikataulu.

 

Pappisvihkimysanomus

  • piispalle ja tuomiokapitulille osoitettu pappisvihkimysanomus (1-2 sivua), jossa tulee käsitellä seuraavia aiheita:
    • vokaatio (paikka ja ajankohta)
    • lyhyt esittäytyminen
    • Jumalakuva
    • oma pappiskutsumus ja sen kehittyminen
    • näkemys kirkosta ja sen työstä
  • anomusta käytetään tuomiokapitulissa käytävien haastattelujen pohjana

 Anomuksen liitteet

  • täytetty pappisvihkimyslomake
  • virkatodistus, jossa tulee olla tieto kasteesta, konfirmaatiosta ja seurakunnan jäsenyydestä
  • yliopiston teologisesta tutkinnosta antama todistus, josta käy ilmi, että hakija täyttää piispainkokouksen hyväksymät pappisviran tai lehtorinviran kelpoisuusvaatimukset (mikäli tutkintotodistusta ei vielä ole, se tulee toimittaa notaarille ordinaatiopubliikkiin mennessä)
  • opintosuoritusote, josta ilmenevät suoritetut opintojaksot
  • todistus teologiharjoittelun työpsykologisesta soveltuvuustutkimuksesta ja hiippakunnallisesta Kitos-seminaarista (mikäli tutkintoon ei ole sisältynyt soveltuvuustutkimusta, ota pikaisesti yhteyttä hiippakuntadekaaniin soveltuvuustutkimuksen suorittamiseksi)
  • todistus osallistumisesta seurakunnan toimintaan eli portfolio, Ohjeet portfolion laatimiseksi.
  • todistus kielitaidosta, mikäli kielitaito ei näy tutkintotodistuksessa. Kirkollishallinnon henkilöstöltä, jolta edellytetään määrättynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa edellytetään suomenkielisessä seurakunnassa kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kielitaito tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla. Korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kielikoe vastaa vaadittua todistusta.
  • lääkärintodistus, josta käy ilmi, että hakija on terveydeltään pappisvirkaan tai lehtorinvirkaan kykenevä
  • rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikostaustaote, mikäli papin virassa on pysyväisluontoisesti ja olennaisesti työtä lasten ja nuorten parissa. Otteen voi tilata oikeusrekisterikeskuksesta. Rikostaustaote annetaan vain henkilölle itselleen ja se on tarkoitettu ainoastaan esitettäväksi työnantajan nähtäväksi. Henkilö ei voi valtuuttaa työnantajaa tilaamaan otetta. Rikostaustaotetta tilattaessa tulee mainita viranhoitomääräys, johon on saanut vokaation ja johon otetta tarvitaan.

Virkatodistuksen ja lääkärintodistuksen katsotaan olevan voimassa 12 kuukautta. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi, kun se esitetään tuomiokapitulille. Virkatodistus tulee lähettää alkuperäisenä ja rikostaustaote esitetään alkuperäisenä. Sen sijaan muista todistuksista voi lähettää kahden henkilön oikeaksi todistaman jäljennöksen.

Kaikkia asiakirjoja käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti salassapitomääräysten mukaisesti. Notaarilta voi tarvitessa kysyä lisätietoja asiakirjoista.